Lomatuliaiset pullossa

Moni blogini lukija tietääkin jo, että tuomme aina jokaiselta ulkomaanreissultamme tuliaiseksi pullollisen verran hiekkaa. Yleensä hiekka löytyy rannalta, mutta välillä pitää käyttää vähän mielikuvitusta. Esimerkiksi New Yorkissa poimin kauniin punertavan hiekan Central Parkin baseball-kentältä ja Meksikossa halusin välttämättä raapia hiekkaa Chichen Itza -nimisen vanhan inkakylän raunioilta.

Helmikuun lopulla teimme roadtripin Kaliforniaan. Starttasimme ihanasta San Franciscosta ja päätimme matkamme kuumaan Los Angelesiin. Näiden välillä näimme paljon upeita paikkoja, mutta poimimme mukaan hiekkaa ainoastaan Montereysta. Sen takia, että Montereyn rannikon pienet kivet olivat niin kauniita ja erilaisia muihin matkamuistohiekkoihimme verrattaessa.


Kotona laitamme hiekat vanhoihin lasipulloihin, joita jemmailen aina kirppareilta ja antiikkimarkkinoilta. Pullovarasto alkaa pian huveta, joten pitääkin kulkea taas kesällä silmät auki.

Ja joo, välillä turvatarkastuksissa saa kyllä selitellä näitä erikoisia laukun täytteitä. Aina ollaan kuitenkin saatu hiekat mukaan koneeseen ja keittiön ylähyllyä koristamaan. On muuten niin jännä, että kaikissa hiekoissa on aina ihan oma sävynsä ja fiiliksensä.

Kivaa sunnuntaita!

terkuin Vivi

Lankalauantai Lehtolassa

Pääsiäinen on superhyvä tekosyy herkutella oikein urakalla. Eilen aamulla ajoimme Kustaviin hyvien ystäviemme mökille. Perillä meitä odotti köyhät ritarit -painotteinen brunssi, kaikilla mahdollisilla itse tehdyillä lisukkeilla varustettuna. Ja raaka-aineet niihin oli tietty poimittu omasta maasta.

Ystäviemme mökki on yksi omavaraisimmista paikoista, jonka tiedän. Sillä kasvatetaan itse kaikki mahdolliset vihannekset, kasvikset, yrtit ja marjat. Joista tehdään uskomattomia herkkuja. Kananmunat, liha, kerma ja maito haetaan (toistaiseksi) lähikaupasta, mutta lähes kaikki muu löytyy omasta pihasta. Kesän satokautta odotellessa...

Aamupäivällä maahan laitettu rosvopaisti tarjoiltiin nälkäisille dinnerillä. Me emme valitettavasti ehtineet jäämään tähän kattaukseen. Näytti kuitenkin sen verran herkulliselta, että harmitti kyllä. Ensi vuonna sit taas!

Kiitos ystävät. Meillä on Kallen kanssa käynyt ihan älyttömän hyvä tuuri, kun meillä on elämässä tällaisia tyyppejä. Puss o kram!

Hyvää pääsiäisenjatkoa kaikille,

terkuin Vivi

Pitkäperjantain brunssi

Meidän pääsiäiseemme kuuluvat perinteisesti rennot vapaapäivät, ruoka ja ystävät. Niin tänäkin vuonna! Eilen aloittelin pääsiäistä naapuriemme luona herkullisten juustotarjoilujen merkeissä. Tänään katoimme brunssipöydän ystävillemme ja ihan älytöntä, että pöytään kattaa aina ihan tajuttomasti kaikkea. Niin kuin esimerkiksi makeaa. Mangojuustokakun lisäksi olin tehnyt myös pasha-pavlovat, mutta eihän niitä kukaan jaksanut syödä. Ei kukaan jaksa ikinä syödä makeaa kuin yhtä laatua. Kuskaan huomenna pavlovat mun vanhemmille ja heidän kavereilleen...

Illalla lähdettiin treffaamaan Kallen kummityttöä ja hänen perhettään. Turha varmaan mainita, että sielläkin syötiin. Osasin tietty varautua tähän, sillä kummitytön äiti osaa laittaa niiiiin hyviä herkkuja. Överiksi meni taas, mutta hyvä että meni.


Huomenna aamulla lähdetään ystäviemme mökille Kustaviin. Viime vuonna olimme ekaa kertaa siellä viettämässä pääsiäistä, joten nyt voi jo sanoa sen olevan perinne. Sielläkin syödään. Lupaan laittaa kuvia!

Herkullista pääsiäistä,

terkuin Vivi

Ihana ihana kalkkimaali

Superpitkä blogitauko on nyt toivottavasti takana ja jaksan taas keskittyä kaikkien kivojen sisustus-, ruoka- ja juhlajuttujen fiilistelyyn täällä blogin puolella. Alkuvuosi toi uuden duunin lisäksi mukanaan paljon muitakin uusia tuulia ja olimme pitkällä lomalla Kaliforniassa, mutta ehkä innostavin syy paluuseen on uusi kamera. Kalle osti vihdoinkin pitkään haaveilemansa Canon 6D:n, ja kyllä nyt kelpaa ottaa kuvia!

Sain jo toissakesänä ystäviltäni lahjakortin yhteen mun lempisisustusliikkeeseen täällä Turussa, Duo Livingiin. Tuhlasin sen pussilliseen Kalklitir-maalia, jonka saimme vihdoinkin sudittua työhuoneen seinään viime syksynä. Duo Livingissä on hyvä valikoima sävyjä tästä ihanasta maalista, joka on helppo levittää ja onnistuu kätevästi vähän tumpeloltakin maalaajalta. Tämä meidän sävy on winter primo ja levitettiin sitä lopulta neljän kerroksen verran, vaikka kolmekin olisi riittänyt hyvin.

Lopputulos oli just sellainen kuin pitikin, eli sopivasti rouhea ja pinta betonin näköinen. Niin kiva, että mietin jo, mihin muualle tätä voisi laittaa... Erityisesti musta kalkkimaali kiinnostaisi seuraavaksi. Tätä winter primoa jäi ämpärin pohjalle vielä vähän, ja se säilyy tiiviisti pakattuna vuoden verran. Taidan maalata jämillä vaikka muutamia posliinikulhoja ja kukkaruukkuja, sillä maali tarttuu hyvin melkein mihin tahansa pintaan.

Tervetuloa taas blogini pariin,

terkuin Vivi

Lahjavinkki ystävälle

Heipparallaa! Elossa ollaan, vaikka viimeinen kuukausi onkin kulunut vähän hiljaisissa merkeissä. Aloitin vuoden alussa uudessa työpaikassa, hauskassa ja haastavassa sellaisessa, eikä iltaisin ole oikein riittänyt energiaa ylimääräisille kirjoitushommille tai koneen edessä istumiselle. Duunit alkavat kuitenkin koko ajan luonnistua paremmin ja opin koko ajan lisää, joten jatkossa postaustahti tänne blogin puolelle tulee ehkä taas olemaan vähän vilkkaampi.

Joulu tuli ja meni, ja tässä yksi meidän tämän vuoden lahjoista. Tätä vinkkiä voi hyödyntää vaikka ystävänpäivänä tai illanistujaisiin mennessä. Tyhjensin Bulevardin Granitin joulun alla näistä kivoista vanerilaatikoista. Ovat sen verran tyylikkäitä lahjabokseja, että toivottasti ovat saaneet näitä lisää valikoimiinsa. Laatikko täytettiin karpalo-valkosuklaakekseillä ja hama-helmistä tehdyn lumihiutaleen idean löysin Pinterestistä.

Rentoa sunnuntaita kaikille!

terkuin Vivi